Vaellusreki 2

Romuvarastoani penkoessani, tuli vastaani joku vanha nojatuolinpohja. Se oli 12 mm paksuista taivutettua vaneria. Vähän se oli tarkoitukseeni turhan jykevää, mutta muutakaan sopivaa kun ei löytynyt, niin sahailin siitä sopivan kokoisen palasen ja liitin rakkineeseeni neljällä kulmaraudan palasella sekä ruuveilla.

Alustarakenne on alakuvan mukainen, mutta sukset kylläkin hieman leveämmät Peltosen "metsäsukset".

Aiemmin jossakin hiljakkoin kirjoittamissani höpinöissä, totesin 2018 keväällä poikenneeni Siulalla, jonka kämppäkirjasta luin naishenkilön valituksen siitä, että puusuojassa ei ollut kirvestä. Kyse oli 2018 talvesta. Naisparan oli pitänyt koettaa saada kamiinassa syttymään niin suuria klapeja, että ne hänen mukaansa hädin tuskin mahtuivat luukusta sisälle.

On se hienoa, että näiltä kämpiltä löytyy yleensä sahoja ja kirveitä. Tahvolla näin peräti puolentusinaa rautalapiotakin jos kohta syytä en siihen käsittänyt.

Näistä palveluista huolimatta painotan sitä, että jokaisen talvella liikkuvan täytyy kuljettaa mukanaan oma perusvarustus, johon sisältyy vähintäänkin se kirves, mieluummin vielä saha sekä lumilapio.

Vaikka suunnittelisi yöpymistä kämppien varaan, niin pitäisi varautua myös siihen, ettei se jostakin syystä onnistu. Siksi mukana pitäisi olla teltta, laavu tai loue ja makuupussi sitä mukaa, että sen varassa voi yöpyä kaikkein ankarimmillakin pakkasilla ulkosalla mukavasti.

Ahkion tai reen voi lastata huomattavasti kesävaelluksen rinkkaa raskaammin ja silti matka taittuu mukavasti. Näinollen mukana voi helposti kuljettaa kaikki tarvittavat varusteet.

Se on turvallisuutta, mukavuutta ja vapautta.