Myöhäissyksy on vaelluksien kannalta katsoen epävarmaa aikaa. Lokakuulla ei juuri kannata lähteä pitemmälle jalkaisin, sillä lumisateet saattavat yllättää. Joku porukka jäi kerran Muorravaarakan ruoktulle lokakuun puolivälissä, kun satoi lyhyessä ajassa puolisen metriä lunta. Ruoktulla oli siihen aikaan ns erämaapuhelin, jolla he saattoivat pyytää apua. Heidän poissaamisensa oli kuitenkin työn ja tuskan takana, sillä lumi ei kantanut moottorikelkkoja, vaan ne aurasivat sitä edellään. Kannattaa siis pitää varansa.
Onkin syytä rauhassa odotella, että selviää milloin voi panna sukset jalkaan. Sillä välin voi tehdä suunnittelutyötä, kehitellä ja parannella varusteita ja muuta tarpeellista rekvisiittaa.
Itse olen aina syksyisin luonut suunnitelmia seuraavasta retkestä ja valmistellut sitä varten tarpeellisia välineitä. Nykyisin on retkeilyvälinepuolella ostettavaksi tarjolla melkein mitä hyvänsä, mutta oma hauskuutensa on omissa kehitelmissä.
Alakuva on heinäkuulta 1963. Se on otettu Rautuojan varrelta.
Keskellä maassa istuva mies oli yksinvaelluksella. Hän kertoi valmistelleensa vaellustaan edellisestä syksystä lähtien. Hän oli mm tehnyt laavunsa itse, neuloen kaikki saumat käsin silmäneulalla.
Kun 1956 ryhdyimme Huuhkajavartioni kanssa retkeilemään, huomasimme pian miten kovan työn takana oli esimerkiksi Partioaitasta tilatun Matka-Maja teltan kustannuksen kokoon saaminen. Kerjäsimme äideiltämme täytekakkuja ja myimme täytekakkuarpoja, kasvatimme porkkanoita ja retiisejä. Teimme niistä nippuja ja myimme kauppoihin ja oli meillä joulupukkipalvelukin sekä monta muuta yritystä. Mitään emme saaneet valmiiksi pureksittuna ja se oli jälkeenpäin ajatellen melko kasvattavaa.
Jo varhain ryhdyimme pohtimaan miten jotakin tarpeellista voi tehdä itse. Ensimmäisellä vaelluksellani vuonna 1960 oli jo omatekoinen rinkka selässä sekä makuupussi. Varsinkin sitä rinkkaa kehittelin vuosien mittaan muuttuvien tarpeiden mukaiseksi moneen kertaan, vaikka jo ensimmäinenkin oli varsin hyvä versio.
Jälkikasvuni tuntuu toimivan samalla tavalla. Tyttäreni pihamaalla näin kaksi uutta kajakkia ja poikani kyseli olisiko minulla tyhjää rinkan runkoa. Hän oli hankkinut kaksipaikkaisen "puhallettavan" kajakin ja suunnitteli nyt rinkan runkoon kasaan käärittävälle kajakille kannettavaa kuljetuslaitetta ynnä muuta osaa, johon saa muonaa ja muita tarvikkeita. Laite tuntuu olevan aika lähellä valmista ja melontasuunnitelmia sekä lisäksi vaellussuunnitelmia oli kehitteillä.
Asianomaiset erätulilla vuonna 1975. Nuotiotuli tuntuu vetävän puoleensa edelleen.
