Tänään 1.6.2020 Saariselällä avataan laskettelurinne. Ylhäällä Kaunispäällä on kuulemma vielä lunta metrin verran. Näkymä Ylämajan kamerasta itään kertoo paljon. Sulaminen on vasta aluillaan. Eilen Porttipahdan kelikamerasta saattoi nähdä, ettei allas ollut vielä luonut jäitään. Vaeltamaan aikova saa odotella vielä kaikessa rauhassa. Lunta on vielä parisen viikkoa haitaksi saakka ja jokien kahluupaikat on syytä jättää kokeilematta. Taitaa mennä lähemmäksi juhannusta ennen kuin kaikki esteet poistuvat.
Toisaalta, jos vaellusvietti kovasti vaivaa, niin kyllähän nytkin reittejä löytyy. Jokivarsissa lumet sulavat veden partaalla ja pohjoispuolella tunturialuetta muutenkin lumet sulavat nopeasti. Veikkailisin, että tie Raja-Joosepista Anteriin on nytkin kulkukelpoinen.
Ei tämä silti aivan ennennäkemätöntä ole. Vuoden 1996 kevät oli myös luminen. Pääsin silloin kesäkuun alkupäivinä Raja-Joosepista Kiertämien kautta Anterin laakson reunalle. Kiertämät olivat silloin jäässä. Tauno Perttula mm pari päivää aiemmin oli kävellyt ylemmän Kiertämän jäätä myöten. Vaelluskaverini kanssa törmäsimme Helttamorostoilla täyteen talveen. Vaivaloisesti kahlasimme entisen rajavartioaseman ampumaradan taulukopille, johon sentään oli sulanut vähän pälviä.
Pääsimme tästä Anterijoen vartta Anterinmukkaan, kulkien aivan joen partaalla, joka oli sulanut paljaaksi tuskin muuta kuin puolen metrin leveydeltä. Luminen oli Anterinmukan saunankin ympäristö.
Kulkuhulluutta riitti Hammaskuruun saakka. Pihamaalla oli lunta niin, ettei jalkojen mitta riittänyt.
Kyllä sitä siis pääsee nytkin jos oikein kova kulkukuume vaivaa, mutta rajoitettua se liikkuminen on.
On sitä rajoitetta itselleni tullut iän myötä muutenkin, joten odottelen rauhassa nietosten katoamista ja käytän aikani suunnitteluun. Olen pohtinut voisinko helpoilla maastopohjilla käyttää jonkinlaista apujuttua. Hankin kevyen kanootin kuljetukseen tarkoitetun kaksipyöräisen vempeleen ja sovittelen nyt rinkkaani siihen. Sitä voisi ehkä vetää perässä kuin ahkiota tai rekeä... saas nähdä...