Muutettaisiinko kansallispuiston nimeä ?

Muutama viikko sitten joku ehdotti julkisesti, että Urho Kekkosen kansallispuiston nimeä muutettaisiin. Itse kun ennätin liikuskella alueella melkein neljännesvuosisadan ennen puiston perustamista, en tuntenut puiston nimeä oikein omakseni, vaan  kutsun sitä edelleen Saariseläksi ja alaotsikossakin vähän kierrän virallista nimeä toteamalla juttujeni olevan Koilliskairan kansallispuistosta, koska se koilliskairassa sijaitsee.

Ymmärrän toki sen, että pitkäaikaista presidenttiä haluttiin kunnioittaa nimeämällä joku paikka pohjoisestakin hänen nimiinsä. Sitä oli koetettu jo aiemminkin hänen ollessaan vielä voimissaan. Erikoisen mallista Saivaaraa ehdotettiin nimettävän hänen mukaansa uudelleen ja huipulle hänelle patsasta. Hän lienee ollut itse ajatuksesta mielissään, mutta hanketta muuten vastustettiin niin voimakkaasti, että siitä silloin luovuttiin.

Kyllähän Kekkonen luonnossa liikkui ja parisen kertaa suksi Saariselälläkin, muttei se perinteistä retkeilyä ollut. Rajamiehet siellä tamppasivat latua edellä ja kun presidentin pipo hiestyi, hän viskasi sen ladun varteen muiden poimittavaksi ja sai tilalle uuden. Vuoden 1960 talvella hän seurueineen poikkesi Muorravaarakan ruoktulla, kun siellä oli Imatran Lapinkävijöiden edustajia mm rakentajiin kuulunut Elli Mäkynen.

Jos jonkun henkilön mukaan aluetta olisi pitänyt nimetä, niin Paulaharju ensimmäiseksi tulee mieleeni. Hänen Sompio kirjansa innostamana itse alueesta kiinnostuin. Tätä kirjoittaessani 24.6.2021, täyttäisi Kullervo Kemppinen 100 vuotta jos eläisi. Hänkin Kekkosta paremmin sopisi nimimannekiiniksi, sillä hänhän varsinaisesti kirjoillaan toi alueen suuren yleisön tietoisuuteen.

Kemppisen Lumikuru-kirjassa on hieno kuva Kopsuslammen takaa otettuna kohti etelää. Itse olin sillä kohdin ensikerran vuonna 1961 kavereitteni kanssa.

Viisi vuotta myöhemmin olin saanut jo värifilmiä kameraan.

Viimeksi olen poikennut tällä paikalla 2017 syyskuulla. Kuva on syksyn väreissä ja pilvien vuoksi vähän harmaa, mutta muutoksia voi havaita. Koivut ovat kasvaneet, männyt kohonneet ja metsä noussut lammen ja järven välisellä kannaksella. Järveä ei enää näy.

Kopsuslampikin on saanut uuden nimen. Nykyään se on Tammakkolampi. Jos nyt paikkojen nimiäkin on muuteltu melkein joka karttapainoksessa, niin mikä ettei koko puistonkin nimeä.