Aikaisemmin vain kokeneet vaeltajat uskaltautuivat Vongoivan alueelle. Nykyään kuka tahansa pääsee sinne helposti. Syntyneet polut ovat nopeuttaneet kulkuvauhtia ja suunnistusta. Useat kuitenkin pitäytyvät poluilla, pistäytyvät alueen kämpillä eivätkä juuri tutustu alueeseen niiden ulkopuolella.
Annan tässä vinkin vilkaista rajavyöhykkeen tuntumassa olevaan Naalipään häntää ja sen lännenpuolista lähialuetta. Se on tutustumisen arvoinen. Alue on Peuraselän lähettyvillä eikä Tahvoltakaan sinne ole pitkä matka.
Jos haluaa kulkea Presidentinkuruksi nimitetyn kurun pohjaa, niin helpoimmin sinne pääsee kun ylittää Iso-ojan sen suupuolelta ja kiertää kuruun nimettömän vaaran "71" itäpuolelta.
Jos taas haluaa nähdä hyviä maisemia, on syytä ylittää Iso-oja vähän ylempää ja nousta 70 ja 71 vaarojen välistä ja kiertää sieltä Naalipään häntää vastapäätä. Näkymä sieltä vastapäiselle Naalipäänhännälle on alla.
Samalta kohdalta kaakon suuntaan avautuvat nykyään rajan takaiset maisemat. Jauru siellä pilkahtaa näkyviin ennen kääntymistään koilliseen.
Koillissuunnassa näkyy rajatunturi Talkkunapää.
Tällä pienellä kurun lännenpuolisella vaaralla on vielä vähän erämaista tuntua. Sinne on helppoa nousta kertomastani suunnasta, mutta rinteet ovat jyrkkiä ja eteläpäässä on jyrkkyyden lisäksi rapautunutta kalliota, joten kulkija saa olla tarkkana.
Suosittelen poikkeamista alueelle.
